Tervetuloa Itämerelle Louhi!

Kuva: Ilkka Lastumäki

Suomi paransi öljyntorjuntakapasiteettia Itämerellä rakentamalla monitoimialuksen nimeltä Louhi. Se on Suomen 16. öljyntorjunta-alus. Aluksen kotisatama on Upinniemi ja se toimii öljy- ja kemikaali-onnettomuuksien torjunnan lisäksi merivoimien hallinnoimissa tehtävissä kuten sukellustoiminnassa. Aluksella on valmiudet miinojen ja merikaapelin laskuun ja sillä saadaan myös arvokasta tietoa meren tuuli- ja aallokko-olosuhteista. Louhi on Suomen tämän hetkisistä öljyntorjunta-aluksista suurin ja tehokkain. Se on noin 71 metriä pitkä ja sen keruuleveys on noin 42 metriä. Aluksen tankkitilavuus on 1200 m3 ja keruukapasiteetti 156 m3 tunnissa. Arvokas alus on ennen kaikkea rakennettu Suomessa. 48 miljoonan euron investoinnin kotimaisuusaste on noin 90 prosenttia!

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä verrattaessa nykyistä valmiutta tavoitteisiin Suomi, Viro ja Venäjä tarvitsisivat Suomenlahdelle vielä yhteensä noin kuusi Louhen kaltaista, tankkitilavuudeltaan yli 1 000 kuutiometrin torjunta-alusta. Suuri öljyonnettomuusriski Itämerellä johtuu lisääntyneestä laivaliikenteestä ja vaikeista sääolosuhteista. Esimerkiksi tämän kaltaisina talvina jolloin merta peittää jääkansi on onnettomuuden sattuessa öljyn kerääminen erittäin haasteellista. Itämeren öljyntorjunta perustuu sille, että öljy kerätään talteen meren pinnalta mekaanisesti. Menetelmä ei aiheuta ympäristölle lisävahinkoa, toisin kuin monet muut maailmalla käytettävät menetelmät, kuten öljyn poltto tai hajottaminen.

Tulevaisuudessa öljyntorjuntakykyä on hankittava lisää avomeren aallokko-olosuhteisiin, jääolosuhteisiin, rannikon ja saariston mataliin vesiin, huonon näkyvyyden olosuhteisiin sekä uponneen öljyn löytämiseen ja poistamiseen. Tarvitaan tutkimustietoa ja uusien menetelmien kehittämistä öljyn leviämisen estämiseen, öljyn keräämiseen ja kerätyn öljyn välivarastointiin merellä. Tämän lisäksi Suomenlahdelta ja koko Itämeren alueelta puuttuu hätähinaus- ja aluspalojen sammutuskapasiteettia.

Liikenne- ja ympäristöministeriöllä sekä ympäristöministeriöllä on Kotkan saaristoreitille ja Hiittisten alueen reitille 10-vuotisvaltuudet yhteysaluspalvelujen hankkimiseen. Nämä alukset voitaisiin varustaa öljyntorjuntalaitteistoilla.

— — — —

Teknisiä yksityiskohtia aluksesta:

Sukeltajia kiinnostaa aluksen tekniset tiedot jotka on Syken raportissa kuvattu seuraavanlaisesti: “Yksi tärkeä aluksen tehtävä on toimia vedenalaisen työn tukialuksena. Sukellustoimintaa varten laivalla painepullojen täyttölaitteisto ja peräkannen yhteydessä olevassa työtilassa on paikka ylipainekammiolle. Aluksen hyvä paikallaan pito -ominaisuus on tärkeää vedenalaistöissä. Vedenalaisia robotteja käytettäessä tarvitaan lisäksi aluksen vedenalaista navigointijärjestelmää. Tässä akustisessa järjestelmässä laiva on aktiivinen “majakka”, jonka suhteen vedenalaisen robotin etäisyys ja suuntima lasketaan.”

Meribiologeja puolestaa lämmittää em. raportin tieto: “Laivan ympäristön tilaa mitataan sääasemalla, meriveden läpivirtauslaitteistolla ja vedenalaisilla luotaimilla. Aluksella on säätietojen vastaanotin, mutta alukselta voidaan myös lähettää satelliittilinkin välityksellä mitattua säätietoa: ilman lämpötila, meriveden lämpötila, ilman paine, tuulen nopeus, tuulen suunta, aallokon korkeus ja aallokon suunta. Lisäksi märkälaboratorion automaattilaitteistolla tallennetaan aika- ja paikkatietoon yhdistäen laboratorioon johdetun pintaveden suolaisuus-, klorofylli-, sameus-, fykosyaniiniarvoja. Laivan laboratoriossa on myös ohjelmoitava vesinäytteenotin.”

Lähde: Suomen Ympäristökeskus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *