Kierrätystä, ruokaa ja muotia

Tulin juuri työmatkalta Hollannista. Alankomaat ovat Suomea edellä jätteen käsittelyssä, hyötykäytössä ja kierrätyksessä. Siinä missä me mietimme muovien erilliskeräystä, on Hollanti kerännyt pakkausmuoveja kotitalouksista jo muutaman vuoden ja menestyksekkäästi. Muovit lajitellaan ja hyötykäytetään uudelleen kierrätysmateriaalina tai myydään Saksaan. Merkittävää on, että jäteasemat ovat Hollannissa asukkaille ilmaisia. Tämä tekee niiden käytöstä joustavaa, ruuhkatonta, ja asiakkaalla on matala kynnys tuoda jätettä sinne. Kustannukset katetaan ekomaksutyyppisellä maksulla.

Yksi tehtävistäni on miettiä kuinka me täällä Kymenlaaksossa pääsemme EU:n kiristyviin kierrätystavoitteisiin. Kun jätteen kierrätyksen pitää olla 70 % vuoteen 2030 mennessä, pitää aika monta temppua keksiä. Toki jotain on jo tehty. Moni on jo huomannut, että Heinsuolla kerätään nykyään kipsijäte, kattohuopa ja tasolasi erikseen. Tavoitteenamme on, että lähiaikoina lisäämme erilliskeräystä myös koviin muoveihin, styroksiin, rakennusvillaan ja ehkä myös muihin erikoisuuksiin kuten posliiniin (wc-pytyt, lavuaarit). Nämä ovat niitä pieniä askelia, joita ottamalla me pikkuhiljaa tavoittelemme tasoa joka on Euroopan kärkikastia. Uskon, että asukkaat kierrättävät innokkaasti, kunhan siihen tarjotaan enemmän ja helpompia mahdollisuuksia.

Edelleen haasteita ovat ne jakeet, jotka olemme toimittaneet tähän mennessä energiaksi. Energiahyötykäyttöä kun ei EU:n kierrätystavoitteisiin lasketa mukaan. Kierrätyspuu esimerkiksi on sellainen raaka-aine, jolle etsimme uusien tuotteiden valmistajaa. Samoin puhdas rakennusvilla olisi kelvollista raaka-ainetta vaikka tukirakenteisiin, mutta ottajia on valitettavan vähän.

Siirrytään hetkeksi katselemaan maailmaa isommalla objektiivilla. Suurimmat huolenaiheemme ovat väestönkasvu, ilmaston lämpeneminen ja luonnonvarojen riittävyys. Väestö on kasvanut niin, että maapallon kantokyky ei tule tätä menoa kestämään. Vuonna 2050 meitä on jo 9 miljardia. Ilmaston lämpeneminen tulisi pysäyttää mitä pikimmiten, sitä emme voi jättää seuraaville sukupolville. Ja vielä kolmas huolenaihe; 30 vuoden ajanjaksolla luonnonvarojemme kulutus on kaksinkertaistunut. Näitä faktoja vasten meidän tulisi peilata omaa jokapäiväistä tekemistämme.

Suomalaiset heittävät 23 kg käyttökelpoista ruokaa roskiin vuodessa. Se on yksi tyhmimmistä asioista mihin me kaikki sorrumme, minä mukaan lukien. Kuinka helppoa olisikaan ostaa vain se määrä elintarvikkeita jotka tiedämme varmasti syövämme.

Amsterdamin muoti. Hollannissa on kehitetty vuokrattavat farkut: Mud Jeas. Ensin valitsee pepulleen sopivat farkut, maksaa niistä ensimmäisen vuoden käyttömaksun ja nauttii uusista housuistaan. Vuoden jälkeen tulee päättää, lunastaako farkut itselleen vai palauttaako myymälään. Loppuun käytetyt farkut käytetään uuden kankaan valmistamiseen ja näin kierto jatkuu. Mielestäni loistava konsepti!

(Artikkeli on julkaistu Kaupunkilehti Ankkurissa 27.9.2014).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *