TTIP-vapaakauppasopimus – uhka vai mahdollisuus?

Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus (TTIP) voi toteutuessaan lisätä sekä vientiä että tuontia. Tätä positiivista piristystä markkinoihin kukaan tuskin vastustaisi. Sopimus sellaisenaan pitää kuitenkin sisällään muutamia epävarmuustekijöitä, joita tässä haluamme nostaa esiin.

Investointisuoja ja riitojenratkaisumekanismi (ISDS)
Mielestämme sopimukseen ei tulisi sisällyttää investointisuojaa, jonka turvin yritys voisi haastaa valtion välimiesoikeuteen tapauksissa, joissa yritys katsoo valtion lainsäädännön tai viranomaispäätöksien heikentäneen yrityksen etuja.

Tämä voisi tarkoittaa sitä, että jos yhdysvaltalainen yritys sijoittuu Suomeen ja aloittaa liiketoiminnan täällä, se voisi vaatia korvauksia menetetyistä tuloista, jotka aiheutuvat lainsäädännön tai sääntelyn muutoksista, kuten ympäristöpäästörajojen kiristymisestä.
EU:n ja Suomen lainsäädäntö antaa jo tällä hetkellä riittävän suojan myös ulkomaisille investoinneille. Tämän vuoksi ei ole mitään syytä sisällyttää sopimukseen erillistä investointisuojaa vain yhdysvaltalaisia yrityksiä varten.

Sääntelyn yhdenmukaistaminen esimerkiksi elintarvikkeiden käsittelyssä ja merkitsemisessä
Huolta on herättänyt myös, että voidaanko varmistaa se, että Euroopan unionin jäsenmaiden ei tarvitse sallia merkitsemättömien GMO-tuotteiden, hormonikasvatetun lihan tai maitotuotteiden tai esimerkiksi klooripestyn kanan tuontia EU-alueelle?
Tällä hetkellä EU:ssa on korkea taso elintarvikkeiden laadun varmistuksessa sekä tuotteiden merkitsemisessä, eläinkokeita esimerkiksi kosmetiikassa ei sallita ja kuluttajat tietävät, miten tuote on jalostettu. Emme ole valmiita tinkimään tästä tasosta. Tällä hetkellä edes mepeillä tai kansanedustajilla ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä TTIP:n sääntely-yhteistyö käytännössä tarkoittaa.

TTIP on Suomelle tärkeä asia, mutta sopimuksesta on silti keskusteltu julkisuudessa vain vähän. Sopimus on tulossa seuraavan vaalikauden aikana eduskunnan päätettäväksi. Tulevilla kansanedustajilla on vaikutusvaltaa siihen, tuleeko sopimus voimaan Suomessa. Eduskunta ja tuleva hallitus voi vielä myös vaikuttaa sopimusneuvotteluiden sisältöön. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä, että TTIP:stä keskusteltaisiin nykyistä laajemmin.

Annika Aalto-Partanen, eduskuntavaaliehdokas 130, Kaakkois-Suomi ja Heidi Hautala, MEP.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *