Tilinpäätöspuhe

Kaupungin talous on kääntynyt hienoiseen nousuun. Siitäkin huolimatta, että tulos saatiin aikaiseksi kiinteistöosakeyhtiön avulla, haluan suhtautua tulevaisuuteen positiivisesti. Vuoden 2014 valopilkkuja olivat Kotkan Energian ja HaminaKotka -sataman tekemä hyvä tulos. Taantuma kuitenkin näkyy ja idästä tulevan turismin osuus oli vähentynyt kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kotkalaisia omakotitalojen rakennuslupia haettiin puolet vähemmän kuin vuosi takaperin.

Kaupunginvaltuuston asettamista sitovista toiminnallisista tavoitteista suurin osa saavutettiin. Erityinen kiitos täytyy antaa kaupungin henkilöstöjohtamisesta. Sairauspoissaolojen pienentyminen on tuonut kaupungille vuoden aikana lähes puolen miljoonan euron säästön.

Iloinen olen myös siitä, että kaupunginvaltuuston asettama tavoite ympäristön ja kestävän kehityksen huomioimisessa on saavutettu päästöjen vähenemisen ja uusiutuvan energian osalta. Panostamalla energiatehokkuuteen kaupungin kiinteistöissä ja satsaamalla kiertotalouteen, säästämme kiinteissä menoissa huomattavia summia.

Vuoden 2014 vuosikate 7,4 milj. euroa ei saavuttanut tavoitetta, joka oli 20 milj. euroa. Toinen tavoite, ettei velan määrä kasva, jäi myös saavuttamatta. Pitkäaikaisen velan määrä ei kasvanut, mutta lyhytaikaisella velalla on ylläpidetty maksuvalmiutta.

Huolestuttavaa on ettei hoito- ja palvelutakuu toteutunut lastensuojelussa, toimeentulotuen suhteen eikä hoiva-asumisen paikan sijainnin suhteen. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on liian suuri. Tärkeää kuitenkin on, että erikoissairaanhoidon sakkomaksut on saatu pienemmäksi.

Jatkuvan parantamisen tiellä, on hyvä pohtia seikkoja millä saisimme suunnan kääntymään. Ensinnäkin olen samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että mittareita tulisi kehittää siten, että ne olisivat lautakunnan toimintaan nähden tarkoituksenmukaisia ja selkeästi mitattavissa. Se, ovatko tavoitteet toteutuneet, tulisi havainnollistaa selkeämmin. Ajantasainen tieto siitä missä mennään, on pörssiyhtiöissäkin tärkein tuloksentekotyökalu.

En kuitenkaan pidä Suomi Oy Ab -ajattelumallista. Kaupunkia ei voi johtaa kuten yhtiötä. Meillä ei ole käytössä valjastettua ja valikoitua huipputulosryhmää, vaan ihan tavallisia kuntalaisia joiden palvelut tulee taata. Katkaistaksemme kaupunkilaisten pahoinvoinnin lisääntyminen, tulisi meidän kaikissa isoissa rakenteellisissa muutoksissa tehdä sosiaalisten vaikutusten arviointi. Ilman syvällisempää tarkastelua voimme päätyä ojasta allikkoon, eli ensin säästetään yhdessä kohtaa joka kostautuu toisessa kohtaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kouluverkkoon, tuntikehykseen ja joukkoliikenteeseen kohdistuvat muutokset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *