Aihearkisto: Eduskuntavaalit 2015

Tilinpäätöspuhe

Kaupungin talous on kääntynyt hienoiseen nousuun. Siitäkin huolimatta, että tulos saatiin aikaiseksi kiinteistöosakeyhtiön avulla, haluan suhtautua tulevaisuuteen positiivisesti. Vuoden 2014 valopilkkuja olivat Kotkan Energian ja HaminaKotka -sataman tekemä hyvä tulos. Taantuma kuitenkin näkyy ja idästä tulevan turismin osuus oli vähentynyt kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kotkalaisia omakotitalojen rakennuslupia haettiin puolet vähemmän kuin vuosi takaperin.

Kaupunginvaltuuston asettamista sitovista toiminnallisista tavoitteista suurin osa saavutettiin. Erityinen kiitos täytyy antaa kaupungin henkilöstöjohtamisesta. Sairauspoissaolojen pienentyminen on tuonut kaupungille vuoden aikana lähes puolen miljoonan euron säästön.

Iloinen olen myös siitä, että kaupunginvaltuuston asettama tavoite ympäristön ja kestävän kehityksen huomioimisessa on saavutettu päästöjen vähenemisen ja uusiutuvan energian osalta. Panostamalla energiatehokkuuteen kaupungin kiinteistöissä ja satsaamalla kiertotalouteen, säästämme kiinteissä menoissa huomattavia summia.

Vuoden 2014 vuosikate 7,4 milj. euroa ei saavuttanut tavoitetta, joka oli 20 milj. euroa. Toinen tavoite, ettei velan määrä kasva, jäi myös saavuttamatta. Pitkäaikaisen velan määrä ei kasvanut, mutta lyhytaikaisella velalla on ylläpidetty maksuvalmiutta.

Huolestuttavaa on ettei hoito- ja palvelutakuu toteutunut lastensuojelussa, toimeentulotuen suhteen eikä hoiva-asumisen paikan sijainnin suhteen. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on liian suuri. Tärkeää kuitenkin on, että erikoissairaanhoidon sakkomaksut on saatu pienemmäksi.

Jatkuvan parantamisen tiellä, on hyvä pohtia seikkoja millä saisimme suunnan kääntymään. Ensinnäkin olen samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että mittareita tulisi kehittää siten, että ne olisivat lautakunnan toimintaan nähden tarkoituksenmukaisia ja selkeästi mitattavissa. Se, ovatko tavoitteet toteutuneet, tulisi havainnollistaa selkeämmin. Ajantasainen tieto siitä missä mennään, on pörssiyhtiöissäkin tärkein tuloksentekotyökalu.

En kuitenkaan pidä Suomi Oy Ab -ajattelumallista. Kaupunkia ei voi johtaa kuten yhtiötä. Meillä ei ole käytössä valjastettua ja valikoitua huipputulosryhmää, vaan ihan tavallisia kuntalaisia joiden palvelut tulee taata. Katkaistaksemme kaupunkilaisten pahoinvoinnin lisääntyminen, tulisi meidän kaikissa isoissa rakenteellisissa muutoksissa tehdä sosiaalisten vaikutusten arviointi. Ilman syvällisempää tarkastelua voimme päätyä ojasta allikkoon, eli ensin säästetään yhdessä kohtaa joka kostautuu toisessa kohtaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kouluverkkoon, tuntikehykseen ja joukkoliikenteeseen kohdistuvat muutokset.

TTIP-vapaakauppasopimus – uhka vai mahdollisuus?

Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus (TTIP) voi toteutuessaan lisätä sekä vientiä että tuontia. Tätä positiivista piristystä markkinoihin kukaan tuskin vastustaisi. Sopimus sellaisenaan pitää kuitenkin sisällään muutamia epävarmuustekijöitä, joita tässä haluamme nostaa esiin.

Investointisuoja ja riitojenratkaisumekanismi (ISDS)
Mielestämme sopimukseen ei tulisi sisällyttää investointisuojaa, jonka turvin yritys voisi haastaa valtion välimiesoikeuteen tapauksissa, joissa yritys katsoo valtion lainsäädännön tai viranomaispäätöksien heikentäneen yrityksen etuja.

Tämä voisi tarkoittaa sitä, että jos yhdysvaltalainen yritys sijoittuu Suomeen ja aloittaa liiketoiminnan täällä, se voisi vaatia korvauksia menetetyistä tuloista, jotka aiheutuvat lainsäädännön tai sääntelyn muutoksista, kuten ympäristöpäästörajojen kiristymisestä.
EU:n ja Suomen lainsäädäntö antaa jo tällä hetkellä riittävän suojan myös ulkomaisille investoinneille. Tämän vuoksi ei ole mitään syytä sisällyttää sopimukseen erillistä investointisuojaa vain yhdysvaltalaisia yrityksiä varten.

Sääntelyn yhdenmukaistaminen esimerkiksi elintarvikkeiden käsittelyssä ja merkitsemisessä
Huolta on herättänyt myös, että voidaanko varmistaa se, että Euroopan unionin jäsenmaiden ei tarvitse sallia merkitsemättömien GMO-tuotteiden, hormonikasvatetun lihan tai maitotuotteiden tai esimerkiksi klooripestyn kanan tuontia EU-alueelle?
Tällä hetkellä EU:ssa on korkea taso elintarvikkeiden laadun varmistuksessa sekä tuotteiden merkitsemisessä, eläinkokeita esimerkiksi kosmetiikassa ei sallita ja kuluttajat tietävät, miten tuote on jalostettu. Emme ole valmiita tinkimään tästä tasosta. Tällä hetkellä edes mepeillä tai kansanedustajilla ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä TTIP:n sääntely-yhteistyö käytännössä tarkoittaa.

TTIP on Suomelle tärkeä asia, mutta sopimuksesta on silti keskusteltu julkisuudessa vain vähän. Sopimus on tulossa seuraavan vaalikauden aikana eduskunnan päätettäväksi. Tulevilla kansanedustajilla on vaikutusvaltaa siihen, tuleeko sopimus voimaan Suomessa. Eduskunta ja tuleva hallitus voi vielä myös vaikuttaa sopimusneuvotteluiden sisältöön. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä, että TTIP:stä keskusteltaisiin nykyistä laajemmin.

Annika Aalto-Partanen, eduskuntavaaliehdokas 130, Kaakkois-Suomi ja Heidi Hautala, MEP.

Voit tavata minut viikolla 15 seuraavasti:

Ti 7.4 klo 14.30 – 15.30 Heidi Hautalan kanssa, kahvila Aschan, Pasaati
Ti 7.4 klo 16.00 – 18.00 Kotkan pääkirjasto, Einon kammari. Heidi Hautalan kanssa. Tilaisuudessa käydään vapaamuotoista keskustelua muun muassa Venäjän politiikasta ja ihmisoikeuskysymyksistä sekä TTIP-sopimusneuvotteluista.

Heidi Hautala vierailee Kotkassa.
Lehtimainoksesta leikattu ilmoitus.

Ke 8.4. klo 11-13.00 Kouvolan kävelykatu Manski. Tervetuloa sopalle!
La 11.4 klo 9- Karhulan torilla