Aihearkisto: Valtuustokausi 2013-2016

Puhe valtuustossa, aiheena talousarvio 2016.

Kotkan kaupungin talousarvio vuodelle 2016 tähtää nollatulokseen. Kotkan kaupungin toimintakate on 302,8 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen alijäämä ei kasvaisi. Vuosikate on 15,0 miljoonaa euroa, joka vastaa 73,9 % poistoista. Investointeja ensi vuonna suunnitellaan tehtäväksi 20,3 miljoonan euron edestä.

Me mietimme kuinka voisimme kasvattaa tuloja. Seuraamme huolissaan maailmantalouden näkymiä ja työllisyyskehitystä. Tuskailemme hallituksen suorittamia valtionosuusleikkauksia, yritämme sopeuttaa palvelu- ja kouluverkkoa ja karsimme hallintoa. Pelkäämme ilmastonmuutosta ja pakolaisvirtoja.

Kun lähdetään siitä, että kunnan talouden pitää olla tasapainossa. Mielestäni Kotkan veroprosenttia tulisi nostaa. Mikäli sitä ei nosteta, tuloveroprosenttimme on matalampi kuin Kouvolan, matalampi kuin Haminan ja matalampi kuin Lappeenrannan. Takana on useampi alijäämäinen vuosi eikä ensi vuoden talousarvio näytä juurikaan lupaavammalta. Itse asiassa jo nyt näyttää siltä, että valtionosuudet jäävät talousarviossa arvioitua pienemmiksi. Säästöjen tulee syntyä rakenteita muuttamalla ja toimintojen tehostumisella. Se työ on kuitenkin vielä kesken, ja pelkään, ettei nollatulokseen päästä ilman tuloveroprosentin nostoa. Nostamalla veroprosenttia 0,25 % -yksikköä, voimme pitää Hovinsaaren koulun ennallaan, takaamme juniorivuorojen maksuttomuuden ja pystymme satsaamaan ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon. Myös kulttuurin turvaaminen Kotkassa olisi tärkeää. Tämä kaikki on myös ennaltaehkäisevää työtä nuorten syrjäytymiselle. Juniorivuorojen maksuttomuus on pieni raha jos sillä voidaan estää nuorten radikalisoituminen.

Kotkan kaupunginvaltuuston poliittinen enemmistö lienee kuitenkin sitä mieltä, että veroprosentti saa pysyä verrokkikuntien alhaisimpana. Näkemykseni mukaan nyt viimeistään olisi viisasta luopua kaikesta ylimääräisestä. On turhaa laajentaa toimintaa alueille, jotka eivät kuulu kuntien perustehtäviin.

Esimerkkinä S-ryhmä, joka joutui 80-luvulla vaikeuksiin. Osuustoimintaryhmästä oli tullut toimia vähän joka alalle. Se valmisti polkupyöriä, makeisia ja rakennustarvikkeita. Hajanainen tuotanto päätettiin keskittää kauppaan, luotiin alueosuuskuntajärjestelmä, luovuttiin kaikesta ylimääräisestä toiminnasta ja luotiin yhteneväiset toimintatavat. Syntyi uusi menestystarina.

Uudet tuulet puhaltavat ja nyt tulisi valmistautua uuteen kuntalakiin, sote-uudistukseen ja itsehallintoalueeseen. Poliittisen yksimielisyyden nimissä haluamme valmistautua tulevaisuuteen huolella. Koko johtamisjärjestelmä, hallinto ja päätöksentekoelimet menevät uusiksi. On hyvä mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä ja samalla laatia päätöksentekoprosesseista selkeät ja kansantajuiset prosessikartat.

Mutta, mihin kuntia enää tarvitaan?

Kuntien tehtävä on tuottaa kuntalaisille palveluita. Jokainen meistä tietää kuinka tärkeää on, että terveydenhuolto ja koulutus on hyvin järjestetty. Näihin kahteen palveluun kansalaiskeskustelut usein kiteytyvätkin. Toinen, ja mielestäni tärkeämpi, tapa suhtautua kuntien perustehtävään on korostaa palvelutehtävän ohella niiden luonnetta moniarvoisena, elinvoimaa luovina ja kansalaisten osallisuutta tukevina yhteisöinä, jotka luovat kasvua ja toimeliaisuutta sekä hoitavat myös merkittävää demokratiatehtävää.

Kunta pitäisi nähdä mahdollistajana, jonka avulla kansalaiset voivat päättää lähellä olevista asioista, kokea osallisuutta, toteuttaa omaehtoisia kehityspyrkimyksiä ja näin edistää oman alueensa ja koko yhteiskunnan kasvua ja kehitystä. Tätä peräänkuuluttaa myös Cursorin palvelujohtaja Jouni Eho facebookissa kirjoittamalla seuraavasti: ”Hallinto ja intohimo eivät perinteisesti mahdu samaan lauseeseen, muuta kuin että toinen tappaa toisen. Entäpä jos kaupunki ottaisi lähtökohtaiseksi tavoitteekseen luoda intohimoa ja yrittäjyyttä- eikä kampittaa sitä byrokratialla? Konkreettisena keinona esim. avata kiinteistömassaa popup ravintoloille tai startupeille?”
Jos aito valintojen tekeminen paikallistasolla on mahdollista, siitä seuraa väistämättä myös kiinnostus yhteisiä asioita kohtaan. Yksimielisyys isoista asioista on kunnan keskeinen voimavara ja menestyksen välttämätön edellytys. Yhteinen visio tulevasta on paras tapa saada eri tahot puhaltamaan yhteen hiileen.

Minulla on tuttava, joka on jo vuosia sitten ilmoittanut, että haluaa muuttaa Kantasatamaan sitten kun alue valmistuu. Joka kerta kun tapaamme hän kysyy minulta mitä hankkeelle kuuluu. Nämä ihmiset tulisi kerätä yhteen ja käyttää heitä leikkimielisenä raatina alueen suunnittelussa. Näin Kouvolassa toimitaan asuntomessualueen suunnittelussa. Rakentajat on jo nyt otettu mukaan projektin suunnitteluun vaikka he pääsevät muuttamaan taloihinsa vasta neljän vuoden päästä. Tulemmekin talousarvion käsittelyssä ehdottamaan, että suurimmissa rakennus- tai kehittämishankkeissa tehdään vaikutusten ennakkoarviointi.

Entisestä teollisuuskaupungista pitää kääntää kurssi kohti uutta ja parempaa, jonne ihmiset haluavat tulla asumaan ja elämään.

Mitä meidän pitää tehdä kun rahaa on vähän?

Otetaan oppia parhaista. Seurataan maailmantalouden trendejä ja menestyjiä. Tunnistetaan omat vahvuudet ja varataan riittävästi aikaa yritysten ja kuntalaisten ideoiden kuuntelemiseen, rohkaisemiseen ja hyödyntämiseen.

Esimerkiksi Googlen työntekijät varaavat kalentereistaan kaikki perjantait vain omien ideoidensa kehittämiseen.

Valoa tunnelin päässä

”Vau mikä paikka, ihan kuin ulkomailla!”, totesi kouvolalainen työtoverini saapuessaan Kotkan Playersiin, missä tämän vuoden pikkujoulut oli tarkoitus viettää. ”Täällä on Mikko Ilosen bägi josta on tehty baarijakkara”, huudahti toinen. ”Mistä noita ovia saa? Minä tahdon tuollaisen kotiini!”, kuului kolmas
ihastelevan. Työporukan kanssa vietetty ilta yhdessä oli monella tapaa antoisa. Olimme jakaneet porukan joukkueisiin ja tarkoituksena oli kruunata vuoden keilakuningas ja kuningatar. Parasta kuitenkin oli yhdessä tekeminen, joukkuehengen luominen ja toistemme kannustaminen. Porukassa vietetty ilta
pelaten, syöden ja juoden toimi yli odotusten. Olin tyytyväinen, että olin päättänyt osallistua pikkujouluihin. Illan päätteeksi mieleen jäivät kaikumaan työkaverin sanat: ”Ei meillä Kouvolassa ole tällaista paikkaa…”

Kaiken tämän taantuman keskellä meillä on Kotkassa yksi iso valopilkku; Kantasatama ja sen yhteyteen suunniteltu hulppea koko perheen ajanvietekeskus. Luvassa olisi paikka jossa jokaiselle löytyy jotakin: on ravintoloita, kulttuuria, viihdettä, risteilijäsatama, hotelleja, outlet-keskus ja mahdollisesti asuntojakin.

Ajanvietekeskus ulottuisi Merikeskus Vellamon viereltä Itälaiturille saakka. Olen nähnyt havainnekuvat suunnitelmista ja ainakin minut ne vakuuttivat. Erityisesti pidin siitä kuinka meren läheisyys on otettu huomioon ja tärkeäksi osaksi on nostettu rantapromenadi. Aistin kuvista rentoa ja välitöntä eurooppalaista tunnelmaa, joka rakennettaisiin meille kotkalaisille meidän tarpeet huomioon ottaen. Haluan myös uskoa suunnittelijoiden näkemykseen siitä, että joukkoliikennettä tullaan kehittämään ja jo olemassa olevia raiteita hyödynnetään alueella.

Toivon, että ympäristönäkökohdat huomioidaan sekä suunnittelussa että rakentamisessa luvatulla tavalla. Olisi erittäin tärkeää, että voisimme todella käyttää kotimaisia materiaaleja rakentamisessa ja näistä ensisijaisesti puuta. Ideaalista myös olisi jos neitseellisten materiaalien käyttöä voitaisiin välttää ja esimerkiksi kaikki teknisesti mahdollinen toteutettaisiin kierrätysmateriaaleista esimerkiksi kierrätysbetonista ja kierrätysmuovista. Toivoisin myös luovuutta energiaratkaisuissa, viherkattojen käytössä, jätehuollon toteuttamisessa ja rakennuksien sijoittelussa auringonvalo huomioiden.

Mitä sinä haluaisit Kantasataman ajanvietekeskukselta? Toiveiden tynnyri avataan sähköisesti netissä avoinkotka.fi –verkkosivustolla tai vaihtoehtoisesti voit osallistua tammikuussa järjestettävään vuorovaikutustilaisuuteen. Tai, ainahan voit kertoa toiveistasi meille valtuutetuille. Päätettäväksi kaava on tulossa kaupunginvaltuuston huhtikuun kokoukseen ja jos kaikki menee suunnitellusti, niin rakentaminen alkaisi jo ensi kesänä.

Tämä olisi ravintola Playersin ohessa toinen paikka jota ei löydy
Kouvolasta.

Hyvää pikkujoulua kaikille!

(Kirjoitus on julkaistu Kaupunkilehti Ankkurissa 6.12.2014)

Lähiasukkaiden ääni voitti – tuulivoimalat nurin Kotkan Hallassa

Hallan tuulivoimayleiskaava käsiteltiin valtuuston kokouksessa tänään 18.8.2014. Kotkan valtuusto yksimielisesti päätti valita hankkeen 0-vaihtoehdon ja lopettaa täten tuulivoimakaavan valmisteluprosessin. Asia kuitenkin herätti vilkasta keskustelua ja puheenvuoroissa sekä kannustettiin että juntattiin tuulivoimaloiden rakentamista.

Voimaloita rakennetaan, koska tuulivoimatuet kannustavat myllyjen rakentamiseen. Ne ovat tällä hetkellä 12 – 15 miljoonaa euroa vuodessa. Investointina tuulivoimaloiden rakentaminen eittämättä edistää paikallista elinkeinoelämää. Tällä 20 miljoonan investoinnilla olisi ollut hyvä signaali vihreän energiaan panostamisessa.

Tuntuu kuitenkin, että liian monet asiat ovat tätä hanketta vastaan. Ensinnäkin, hanke on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen estäisi alueen kehittämisen asuinkäyttöön. Lähin tuulivoimala olisi sijoitettu 560 metrin etäisyydelle asutuksesta. Moni lausunnon antava taho näkeekin, että oikea tapa asukkaiden kannalta on tuulivoimaloiden oikea sijoittaminen riittävälle etäisyydelle nykyisestä ja tulevasta asuinalueesta.

Moni valtuustosalissa sanoi, että päätöksessä on kuunneltu kuntalaisten mielipidettä.

Illan paras kysymys, jonka valtuutettukollega Tiina Montonen esitti, jäi minun mieleeni pyörimään: ”Mitä sitten pitäisi tehdä, että saataisiin kaupunkiin lisää uusiutuvaa energiaa?

Valtuuston tilinpäätöskokous 12.5.2014

Puheeni valtuustossa, aiheena tilinpäätös 2013, henkilöstökertomus 2013 ja arviointikertomus 2013

Kotkan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 on harmaata luettavaa. Numerot eivät yllätä, mutta muistuttavat inhottavalla tavalla siitä, ettei taloudellisia vaikeuksia ole voitettu vieläkään. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset heikensivät alkuperäistä talousarvion toimintakatetta noin 14 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen toimintakate jäi 3,9 miljoonaa euroa tarkennettua lisätalousarviota heikommaksi. Vuoden 2013 alijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä kasvaa -42,8 miljoonaan euroon.

Tarkastuslautakunnan arviossa todetaan, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet viime vuoden aikana. Toteutumatta jäivät kuitenkin ostopalveluihin käytettävien menojen vähentäminen ja investointien asettuminen vuosikatteen suuruisiksi.

Riskejä

Kotkan kaupungin riskit muodostuvat kasvavasta työttömyydestä, terveydenhuollon hoitoketjun tehottomuudesta, lisääntyneistä sisäilmaongelmista, hoitotakuun täyttymättömyydestä ja henkilöstön osaamisen tasosta. Lisäksi pienempiä riskejä ovat elintarvike- ja terveysvalvonnan vajaat valvontaresurssit sekä ympäristönsuojelun puuttuvat yritysneuvontaresurssit.

Lisäksi tilinpäätöksessä todetaan, että Konserniyhtiöiden toiminnan mahdollisesti aiheuttama luottoriski tulisi ottaa huomioon konsernin laajuisella rahoitus- ja riskienhallinnan strategialla.

Henkilöstömenojen osalta voimme olla tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin. Henkilöstön määrä väheni 105 henkilöllä. Tämä on noin 1,1 miljoonan euron säästö. Hienoa on, että sairauspoissaolot laskivat yli 10 %. Kaupunki on selkeästi panostanut työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan ja se näkyy myös tuloksissa. Pieni, mutta iloitsemisen arvoinen asia, on tupakoinnin lopettamiseen eteen tehdyn työn tulokset. Vuonna 2013 järjestettiin kaksi tupakoinnin lopettamisen ryhmää, joissa yli puolet osallistujista onnistuivat tupakoinnin lopettamisessa. Jokaisesta savuttomasta päivästä kiittävät sekä terveys että ympäristö.

Tulevaisuus

Nyt vuosikate on saatu nostettua positiiviseksi ja tilikauden alijäämä on pienentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta. Suunta kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi on oikea, mutta tarmokasta talouden tasapainotustyötä on edelleen jatkettava, jotta kriisikuntakriteerien täyttyminen pystytään välttämään. Valtion budjettiratkaisut tuovat paineita kuntasektorin talouteen myös tulevina vuosina, toisaalta ennakkotiedot valtionosuusuudistuksen muutoksista näyttävät suotuisilta Kotkan kaupungin osalta.

Kaupunkisuunnittelun kehittämishankkeiden harteille on pistetty paljon toivoa. Kehittämistä odotetaan Kantasatamaan, Jumalniemeen, Karhulaan, Katariinaan ja Karhulanniemeen. Osa hankkeista ei toteudu raskaiden kustannuksien takia ja tuntuu, että aika paljon lasketaan rakenteilla olevan moottoritien varaan.

Meille on tarjottu kahta oljenkortta pelastautumiseen: Venäjä ja cleanteck. Venäläisten ruplavirtaa yritämme ohjata moottoritien ja erilaisten hankkeiden avulla, mutta vähintään yhtä tärkeänä tulisi nähdä vihreän teknologiabisneksen kehittäminen alueella.

Kymenlaakson liiton mukaan tavoitteena on nostaa Kymenlaakso maamme johtavaksi biomassa tuotantoalueeksi. Elinkeinorakennetta monipuolistaa uusiutuvien energialähteiden teknologia ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus. Ympäristöteknologia, sekä monet luovan talouden alat ovat nykypäivää.

Ympäristö

Tilinpäätöstä tarkasteltaessa voidaan todeta, että meillä Kotkassa on vielä paljon työsarkaa ”Jatkuvan parantamisen” tiellä. Tämä tulee esille esimerkiksi kun tarkastelemme kaupunginhallituksen tavoitetta puhtaasta, turvallisesta ja ekologisesta elinympäristöstä. Kun kriittiseksi menestystekijäksi on asetettu viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen ja mittarina vesistön tila, niin tavoitetasoa ei ole saavutettu. Tavoitteeksi on asetettu pistekuormitustason väheneminen, mutta todellisuudessa kuormitus on päinvastoin kasvanut. Toki tulokseen vaikuttaa merkittävästi yksittäinen, viime elokuussa Kotkan edustalla tapahtunut, kaoliinipäästö.  Toinen tavoitetaso, johon emme ole päässeet, on energiansäästötavoite.

Joka tapauksessa Kotkan kaupunki on jatkanut hyvin aloitettua työtä energia- ja ilmastoasioiden parissa. Suunnitelmista ja tavoitteista on siirrytty tekemään konkreettisia toimenpiteitä poikkihallinnollisen johtoryhmän vetämänä. Näitä esimerkkejä todellisista ympäristöteoista ovat: kiinteistöihin tehdyt energiatehokkuuskatselmukset, ekotukitoiminta ja Kymenlaakson yhteinen energianeuvonta. Lisäksi kaupunki osallistuu osaltaan maakunnan yhteiseen ympäristökasvatusverkostoon. Tämä juniorityö on tärkeää, jotta kasvatamme viisaampaa sukupolvea rakentamaan kestävämpää huomista. Panostetaan nyt lapsiin ja nuoriin.

 

 

 

 

Kaupungin talous on edelleen huonossa jamassa…

Samaan aikaan kun Varsovassa valmistellaan kansainvälistä ilmastosopimusta, me kotkalaiset täällä valtuustosalissa toteamme, että maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa ja peräti 84 kunnalla vuoden 2012 kate oli negatiivinen. Syitä heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton nousu sekä menojen nopeana jatkuva kasvu.

Peilaten näihin taustanäkymiin, Kotkan kaupungin taloussuunnitelma ja talousarvio on laadittu taitavasti. Kiitos tästä kuuluu valmisteleville virkamiehille. Tulemme esittämään ehdotuksia lähinnä tekstiosioihin ja näihinkin siten, että talousarvio pysyy raamissaan. Keskustelu salissa tänään tulee keskittymään koulujen, päivähoidon, Härniemen laiturin ja kulttuurin ympärillä. Näemme, että lapset tulee laittaa nyt etusijalle. Koemme myös, että Kantasataman kehittäminen ei onnistu jos Härniemen laituri on huonossa kunnossa.  Edellisten lisäksi valtuusto vääntää kättä teatterin avustuksista. Näissä harmaissa tunnelmissa kaupunki tarvitsee kulttuuria, urheilua ja luontoa emmekä näistä eduista ole valmiita tinkimään.

Kaupungilla on ollut merkittäviä investointipaineita terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Koko kaupunki on huolissaan lapsista ja koulujen sisäilmaongelmista. Kaupungin oma tase ei kestä useamman koulun rakentamista tai remontoimista, joten näemme että ratkaisu on haettava sen ulkopuolelta. Samalla olemme huolissamme siitä kuinka aikataulu antaa myöden perusteelliselle valmistelulle, jonka mahdollinen uusi kiinteistöosakeyhtiö tai muun vastaavan liiketoimintamallin rakentaminen vaatisi. Päätös on kaupunginhallituksen esityslistalla jo ensi viikon maanantaille.

Elinkeinostrategian yhteydessä peräänkuulutimme innovatiivisten uusiutuvan energiahankkeiden perään. Onkin erittäin positiivista lukea Kotkan Energian kohdalta talousarviokirjasta kuinka yhtiö on investoimassa tuulivoimaloihin ja rakentaa sähköautojen latauspisteitä. Myös maakaasua pyritään korvaamaan biopolttoaineilla, mikä on erittäin hyvä.

Kotkan kaupungin veroprosentti on hieman keskimääräistä tuloveroprosenttia korkeampi. Tämän takia sen nostaminen ei ensi vuodelle ole mielekästä. Kotkan Vihreä valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen ehdotusta jossa vahvistetaan vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 20,5 ja vuoden kiinteistöveroprosenteiksi kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2014 on laadittu hyvin ja huolellisesti. Säästötavoite seuraavalle vuodelle on 26 henkilötyövuotta vakinaisten osalta ja 39 henkilötyövuotta määräaikaisten osalta. Tavoite on kunnianhimoinen ja haluamme antaa henkilöstöjohtaja Minna Uusitalolle siihen täyden tuen.

Miten alussa viittaamani Varsovan ilmastosopimus liittyy kaupungin talousarvioon? Erityisesti silloin kun talous on tiukalla, tulisi panostaa kestävän kehityksen hankkeisiin ja toimenpiteisiin. Kaupunki on oikealla tiellä, mutta asenteisiin vaaditaan vielä tietyiltä osin ravistelua. Ainoastaan muuttamalla toimintatapojamme kestävämpään suuntaan, voimme saada aikaan suuria säästöjä. Sen lisäksi, että säästämme ilmastoa, säästämme myös rahaa.