Raha, raha ja raha

Raha ei tuo onnea, sanotaan. Mutta työssäkäynti voi tuodakin. Minä ainakin tarvitsen mielekästä puuhaa päivittäin pysyäkseni hyvällä tuulella. Ja se mielekäs puuha olisi parhaimmillaan sellaista millä on yhteiskunnallista merkitystä. Haluan omalta osaltani olla mukana luomassa tästä maailmasta sellaista joka kestää sukupolvilta toisille ja missä kaikilla on inhimilliset oltavat.

Kotkassa alkaa jo joka viidennen vitsit olla vähissä. Työttömyysaste on valtakunnan korkein ja kaupungin talous surkea. Minulta kysytään nyt vaalien alla lähes päivittäin: miten me saamme lisää työpaikkoja Kymenlaaksoon? No, minäpä kerron.

Maailmalla on menossa energiavallankumous – kansainvälinen aurinkosähköbuumi. Kiinan aurinkovoimakapasiteetti kasvoi 60 prosenttia viime vuonna. Uusiutuva energia muuttuu yhä puhtaammaksi ja älykkäämmäksi. Meillä Kotkassa saadaan yhtä paljon vuotuista auringonsäteilyä kuin Pohjois-Saksassa. Saksa, jonka sähköntarpeesta tuotetaan puolet aurinkopaneeleilla, on kovaa vauhtia kehittämässä itselleen politiikkaa, joka tukee oman maan teknologian kehitystä ja puskee sitä maailmanmarkkinoille. Toisin sanoen – luo työpaikkoja.

Tosi on, että pilvisellä päivällä ei aurinkopaneelit kauheasti lämmitä. Mutta tiesittekö, että Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on hanke, missä kehitellään energiajärjestelmää jossa kaikki energia tuotetaan aurinko- ja tuulienergialla. Toimintamalli perustuu siihen, että silloin kun paistaa aurinko tai tuulee, niin ylimääräinen energia varastoidaan. Varastointi tapahtuu tavanomaisen polttoaineen muodossa, esimerkiksi synteettisenä metaanina. Käytännössä vedestä irrotetaan vety elektrolyysillä. Vety ja hiilidioksidi metanoidaan ja metaani varastoidaan maakaasuverkostoon. Tämä ratkaisee koko hiilen käytön ongelman. Sidomme hiilidioksidia polttoaineeksi, jota voimme käyttää tuulettomina päivinä.

Valtion tulee pitää huolta siitä, että Suomessa kannattaa yrittää uuden tyyppisillä ideoilla. Oli kyseessä sitten, typpi, vety, ligniini tai muu vastaava kiertotalouden mahdollistaja, haluaisin nähdä, että suunnittelusta siirrytään käytäntöön rohkeasti. Onnistumisen reseptiin kuuluu paljon epäonnistumisia ja niitä pitää ruveta tekemään.

Mitkä sitten ovat Suomen vientituotteet tulevina vuosina? Väitän, että digitalisaatio yhdistettynä cleantech-konseptiin, joka itsessään hillitsee ilmastonmuutosta, on se millä me työllistämme tämän seutukunnan. Meidän tulee lähteä mukaan ympäristötekniikan kilpailuun ja tuotteistamiseen. Osaamista kyllä löytyy, enää on kyse rohkeudesta.

Julkaistu Ankkurissa

Valoa tunnelin päässä

”Vau mikä paikka, ihan kuin ulkomailla!”, totesi kouvolalainen työtoverini saapuessaan Kotkan Playersiin, missä tämän vuoden pikkujoulut oli tarkoitus viettää. ”Täällä on Mikko Ilosen bägi josta on tehty baarijakkara”, huudahti toinen. ”Mistä noita ovia saa? Minä tahdon tuollaisen kotiini!”, kuului kolmas
ihastelevan. Työporukan kanssa vietetty ilta yhdessä oli monella tapaa antoisa. Olimme jakaneet porukan joukkueisiin ja tarkoituksena oli kruunata vuoden keilakuningas ja kuningatar. Parasta kuitenkin oli yhdessä tekeminen, joukkuehengen luominen ja toistemme kannustaminen. Porukassa vietetty ilta
pelaten, syöden ja juoden toimi yli odotusten. Olin tyytyväinen, että olin päättänyt osallistua pikkujouluihin. Illan päätteeksi mieleen jäivät kaikumaan työkaverin sanat: ”Ei meillä Kouvolassa ole tällaista paikkaa…”

Kaiken tämän taantuman keskellä meillä on Kotkassa yksi iso valopilkku; Kantasatama ja sen yhteyteen suunniteltu hulppea koko perheen ajanvietekeskus. Luvassa olisi paikka jossa jokaiselle löytyy jotakin: on ravintoloita, kulttuuria, viihdettä, risteilijäsatama, hotelleja, outlet-keskus ja mahdollisesti asuntojakin.

Ajanvietekeskus ulottuisi Merikeskus Vellamon viereltä Itälaiturille saakka. Olen nähnyt havainnekuvat suunnitelmista ja ainakin minut ne vakuuttivat. Erityisesti pidin siitä kuinka meren läheisyys on otettu huomioon ja tärkeäksi osaksi on nostettu rantapromenadi. Aistin kuvista rentoa ja välitöntä eurooppalaista tunnelmaa, joka rakennettaisiin meille kotkalaisille meidän tarpeet huomioon ottaen. Haluan myös uskoa suunnittelijoiden näkemykseen siitä, että joukkoliikennettä tullaan kehittämään ja jo olemassa olevia raiteita hyödynnetään alueella.

Toivon, että ympäristönäkökohdat huomioidaan sekä suunnittelussa että rakentamisessa luvatulla tavalla. Olisi erittäin tärkeää, että voisimme todella käyttää kotimaisia materiaaleja rakentamisessa ja näistä ensisijaisesti puuta. Ideaalista myös olisi jos neitseellisten materiaalien käyttöä voitaisiin välttää ja esimerkiksi kaikki teknisesti mahdollinen toteutettaisiin kierrätysmateriaaleista esimerkiksi kierrätysbetonista ja kierrätysmuovista. Toivoisin myös luovuutta energiaratkaisuissa, viherkattojen käytössä, jätehuollon toteuttamisessa ja rakennuksien sijoittelussa auringonvalo huomioiden.

Mitä sinä haluaisit Kantasataman ajanvietekeskukselta? Toiveiden tynnyri avataan sähköisesti netissä avoinkotka.fi –verkkosivustolla tai vaihtoehtoisesti voit osallistua tammikuussa järjestettävään vuorovaikutustilaisuuteen. Tai, ainahan voit kertoa toiveistasi meille valtuutetuille. Päätettäväksi kaava on tulossa kaupunginvaltuuston huhtikuun kokoukseen ja jos kaikki menee suunnitellusti, niin rakentaminen alkaisi jo ensi kesänä.

Tämä olisi ravintola Playersin ohessa toinen paikka jota ei löydy
Kouvolasta.

Hyvää pikkujoulua kaikille!

(Kirjoitus on julkaistu Kaupunkilehti Ankkurissa 6.12.2014)

Kierrätystä, ruokaa ja muotia

Tulin juuri työmatkalta Hollannista. Alankomaat ovat Suomea edellä jätteen käsittelyssä, hyötykäytössä ja kierrätyksessä. Siinä missä me mietimme muovien erilliskeräystä, on Hollanti kerännyt pakkausmuoveja kotitalouksista jo muutaman vuoden ja menestyksekkäästi. Muovit lajitellaan ja hyötykäytetään uudelleen kierrätysmateriaalina tai myydään Saksaan. Merkittävää on, että jäteasemat ovat Hollannissa asukkaille ilmaisia. Tämä tekee niiden käytöstä joustavaa, ruuhkatonta, ja asiakkaalla on matala kynnys tuoda jätettä sinne. Kustannukset katetaan ekomaksutyyppisellä maksulla.

Yksi tehtävistäni on miettiä kuinka me täällä Kymenlaaksossa pääsemme EU:n kiristyviin kierrätystavoitteisiin. Kun jätteen kierrätyksen pitää olla 70 % vuoteen 2030 mennessä, pitää aika monta temppua keksiä. Toki jotain on jo tehty. Moni on jo huomannut, että Heinsuolla kerätään nykyään kipsijäte, kattohuopa ja tasolasi erikseen. Tavoitteenamme on, että lähiaikoina lisäämme erilliskeräystä myös koviin muoveihin, styroksiin, rakennusvillaan ja ehkä myös muihin erikoisuuksiin kuten posliiniin (wc-pytyt, lavuaarit). Nämä ovat niitä pieniä askelia, joita ottamalla me pikkuhiljaa tavoittelemme tasoa joka on Euroopan kärkikastia. Uskon, että asukkaat kierrättävät innokkaasti, kunhan siihen tarjotaan enemmän ja helpompia mahdollisuuksia.

Edelleen haasteita ovat ne jakeet, jotka olemme toimittaneet tähän mennessä energiaksi. Energiahyötykäyttöä kun ei EU:n kierrätystavoitteisiin lasketa mukaan. Kierrätyspuu esimerkiksi on sellainen raaka-aine, jolle etsimme uusien tuotteiden valmistajaa. Samoin puhdas rakennusvilla olisi kelvollista raaka-ainetta vaikka tukirakenteisiin, mutta ottajia on valitettavan vähän.

Siirrytään hetkeksi katselemaan maailmaa isommalla objektiivilla. Suurimmat huolenaiheemme ovat väestönkasvu, ilmaston lämpeneminen ja luonnonvarojen riittävyys. Väestö on kasvanut niin, että maapallon kantokyky ei tule tätä menoa kestämään. Vuonna 2050 meitä on jo 9 miljardia. Ilmaston lämpeneminen tulisi pysäyttää mitä pikimmiten, sitä emme voi jättää seuraaville sukupolville. Ja vielä kolmas huolenaihe; 30 vuoden ajanjaksolla luonnonvarojemme kulutus on kaksinkertaistunut. Näitä faktoja vasten meidän tulisi peilata omaa jokapäiväistä tekemistämme.

Suomalaiset heittävät 23 kg käyttökelpoista ruokaa roskiin vuodessa. Se on yksi tyhmimmistä asioista mihin me kaikki sorrumme, minä mukaan lukien. Kuinka helppoa olisikaan ostaa vain se määrä elintarvikkeita jotka tiedämme varmasti syövämme.

Amsterdamin muoti. Hollannissa on kehitetty vuokrattavat farkut: Mud Jeas. Ensin valitsee pepulleen sopivat farkut, maksaa niistä ensimmäisen vuoden käyttömaksun ja nauttii uusista housuistaan. Vuoden jälkeen tulee päättää, lunastaako farkut itselleen vai palauttaako myymälään. Loppuun käytetyt farkut käytetään uuden kankaan valmistamiseen ja näin kierto jatkuu. Mielestäni loistava konsepti!

(Artikkeli on julkaistu Kaupunkilehti Ankkurissa 27.9.2014).

Lähiasukkaiden ääni voitti – tuulivoimalat nurin Kotkan Hallassa

Hallan tuulivoimayleiskaava käsiteltiin valtuuston kokouksessa tänään 18.8.2014. Kotkan valtuusto yksimielisesti päätti valita hankkeen 0-vaihtoehdon ja lopettaa täten tuulivoimakaavan valmisteluprosessin. Asia kuitenkin herätti vilkasta keskustelua ja puheenvuoroissa sekä kannustettiin että juntattiin tuulivoimaloiden rakentamista.

Voimaloita rakennetaan, koska tuulivoimatuet kannustavat myllyjen rakentamiseen. Ne ovat tällä hetkellä 12 – 15 miljoonaa euroa vuodessa. Investointina tuulivoimaloiden rakentaminen eittämättä edistää paikallista elinkeinoelämää. Tällä 20 miljoonan investoinnilla olisi ollut hyvä signaali vihreän energiaan panostamisessa.

Tuntuu kuitenkin, että liian monet asiat ovat tätä hanketta vastaan. Ensinnäkin, hanke on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen estäisi alueen kehittämisen asuinkäyttöön. Lähin tuulivoimala olisi sijoitettu 560 metrin etäisyydelle asutuksesta. Moni lausunnon antava taho näkeekin, että oikea tapa asukkaiden kannalta on tuulivoimaloiden oikea sijoittaminen riittävälle etäisyydelle nykyisestä ja tulevasta asuinalueesta.

Moni valtuustosalissa sanoi, että päätöksessä on kuunneltu kuntalaisten mielipidettä.

Illan paras kysymys, jonka valtuutettukollega Tiina Montonen esitti, jäi minun mieleeni pyörimään: ”Mitä sitten pitäisi tehdä, että saataisiin kaupunkiin lisää uusiutuvaa energiaa?

Valtuuston tilinpäätöskokous 12.5.2014

Puheeni valtuustossa, aiheena tilinpäätös 2013, henkilöstökertomus 2013 ja arviointikertomus 2013

Kotkan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 on harmaata luettavaa. Numerot eivät yllätä, mutta muistuttavat inhottavalla tavalla siitä, ettei taloudellisia vaikeuksia ole voitettu vieläkään. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset heikensivät alkuperäistä talousarvion toimintakatetta noin 14 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen toimintakate jäi 3,9 miljoonaa euroa tarkennettua lisätalousarviota heikommaksi. Vuoden 2013 alijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä kasvaa -42,8 miljoonaan euroon.

Tarkastuslautakunnan arviossa todetaan, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet viime vuoden aikana. Toteutumatta jäivät kuitenkin ostopalveluihin käytettävien menojen vähentäminen ja investointien asettuminen vuosikatteen suuruisiksi.

Riskejä

Kotkan kaupungin riskit muodostuvat kasvavasta työttömyydestä, terveydenhuollon hoitoketjun tehottomuudesta, lisääntyneistä sisäilmaongelmista, hoitotakuun täyttymättömyydestä ja henkilöstön osaamisen tasosta. Lisäksi pienempiä riskejä ovat elintarvike- ja terveysvalvonnan vajaat valvontaresurssit sekä ympäristönsuojelun puuttuvat yritysneuvontaresurssit.

Lisäksi tilinpäätöksessä todetaan, että Konserniyhtiöiden toiminnan mahdollisesti aiheuttama luottoriski tulisi ottaa huomioon konsernin laajuisella rahoitus- ja riskienhallinnan strategialla.

Henkilöstömenojen osalta voimme olla tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin. Henkilöstön määrä väheni 105 henkilöllä. Tämä on noin 1,1 miljoonan euron säästö. Hienoa on, että sairauspoissaolot laskivat yli 10 %. Kaupunki on selkeästi panostanut työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan ja se näkyy myös tuloksissa. Pieni, mutta iloitsemisen arvoinen asia, on tupakoinnin lopettamiseen eteen tehdyn työn tulokset. Vuonna 2013 järjestettiin kaksi tupakoinnin lopettamisen ryhmää, joissa yli puolet osallistujista onnistuivat tupakoinnin lopettamisessa. Jokaisesta savuttomasta päivästä kiittävät sekä terveys että ympäristö.

Tulevaisuus

Nyt vuosikate on saatu nostettua positiiviseksi ja tilikauden alijäämä on pienentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta. Suunta kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi on oikea, mutta tarmokasta talouden tasapainotustyötä on edelleen jatkettava, jotta kriisikuntakriteerien täyttyminen pystytään välttämään. Valtion budjettiratkaisut tuovat paineita kuntasektorin talouteen myös tulevina vuosina, toisaalta ennakkotiedot valtionosuusuudistuksen muutoksista näyttävät suotuisilta Kotkan kaupungin osalta.

Kaupunkisuunnittelun kehittämishankkeiden harteille on pistetty paljon toivoa. Kehittämistä odotetaan Kantasatamaan, Jumalniemeen, Karhulaan, Katariinaan ja Karhulanniemeen. Osa hankkeista ei toteudu raskaiden kustannuksien takia ja tuntuu, että aika paljon lasketaan rakenteilla olevan moottoritien varaan.

Meille on tarjottu kahta oljenkortta pelastautumiseen: Venäjä ja cleanteck. Venäläisten ruplavirtaa yritämme ohjata moottoritien ja erilaisten hankkeiden avulla, mutta vähintään yhtä tärkeänä tulisi nähdä vihreän teknologiabisneksen kehittäminen alueella.

Kymenlaakson liiton mukaan tavoitteena on nostaa Kymenlaakso maamme johtavaksi biomassa tuotantoalueeksi. Elinkeinorakennetta monipuolistaa uusiutuvien energialähteiden teknologia ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus. Ympäristöteknologia, sekä monet luovan talouden alat ovat nykypäivää.

Ympäristö

Tilinpäätöstä tarkasteltaessa voidaan todeta, että meillä Kotkassa on vielä paljon työsarkaa ”Jatkuvan parantamisen” tiellä. Tämä tulee esille esimerkiksi kun tarkastelemme kaupunginhallituksen tavoitetta puhtaasta, turvallisesta ja ekologisesta elinympäristöstä. Kun kriittiseksi menestystekijäksi on asetettu viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen ja mittarina vesistön tila, niin tavoitetasoa ei ole saavutettu. Tavoitteeksi on asetettu pistekuormitustason väheneminen, mutta todellisuudessa kuormitus on päinvastoin kasvanut. Toki tulokseen vaikuttaa merkittävästi yksittäinen, viime elokuussa Kotkan edustalla tapahtunut, kaoliinipäästö.  Toinen tavoitetaso, johon emme ole päässeet, on energiansäästötavoite.

Joka tapauksessa Kotkan kaupunki on jatkanut hyvin aloitettua työtä energia- ja ilmastoasioiden parissa. Suunnitelmista ja tavoitteista on siirrytty tekemään konkreettisia toimenpiteitä poikkihallinnollisen johtoryhmän vetämänä. Näitä esimerkkejä todellisista ympäristöteoista ovat: kiinteistöihin tehdyt energiatehokkuuskatselmukset, ekotukitoiminta ja Kymenlaakson yhteinen energianeuvonta. Lisäksi kaupunki osallistuu osaltaan maakunnan yhteiseen ympäristökasvatusverkostoon. Tämä juniorityö on tärkeää, jotta kasvatamme viisaampaa sukupolvea rakentamaan kestävämpää huomista. Panostetaan nyt lapsiin ja nuoriin.

 

 

 

 

Kotkan vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja